tiistai 8. maaliskuuta 2011

Kukkamekkoa ja kirjojen analyysiä

Hei! Halu vaaleampiin sävyihin ajoi minut laittamaan päälle jo kukkamekon. Mekko on ihana rypytetty ja trikoota ja kiva tyttömäinen. Ikävä kyllä olen kuvassa hieman kärttyisän näköinen en kyllä tiedä miksi...
Iltahetkeä: puhtaat valkoiset lakanat (pitseillä) ja koirat siellä nauttimassa. Nelmakin kaivautunut peiton alle.


Ja sitten kirja-asiaa. Kirjat Carrien nuoruusvuodet ja Toisen taivaan alla sain joululahjaksi ja Kevytkenkäinen kummitus on lainassa ystävältäni Tinyltä.
Carrie oli samaa soopaa kuin sarjakin(sunnuntaina tulee Sinkkuelämää teeveestä ja popcornit jo valmiina) ja täytyy sanoa,ettei oikein kirjana toiminut,koska aihepiiri on kovin visuaalinen. Kirja kertoo siis Carrien vuodesta ennen kuin high school loppuu. Pojista ja kirjoittamisesta,tyttöjen keskinäiséstä valtataistelusta ja halusta lähteä pois kotikaupungista. Loppu oli paras ja selvitti sen ,kenet kolmesta tulevasta ystävättärestään Carrie tapasi ensimmäisenä.
Toiseen taivaan alla taas oli jotenkin hajanaisen oloinen,enkä kokenut kiinnostusta päähenkilöihin. Jäi jotenkin liian fiiniksi, teksti oli kyllä hallittua,mutta hei oikeesti: ketkä puhuv at kirjakieltä koko ajan? Parasta kirjassa oli se,että loppu"huipennus" tapahtui täällä Kokkolassa.
Ja kirjoista paras ehdottomasti oli Sophie Kinsellan uusin :Kevytkenkäinen kummitus. Se oli nii hvyä,että naúroin taas ääneen,kun luin sitä ja kaiken sen kevyen tekstin takana oli kuin olikin mielenkiintoinen sanoma. Lukion kirjallisuuspiirin ajoista on jäänyt mieleen se,että kirjoissa pitää olla sanoma. Ja tässä kirjassa pitkästä aikaa oli se sanoma. Eikä se liity vaatteisiin tai parisuhteeseen vaan vanhuksiin. Siihen,että vanhukset saattavat näyttää tylsiltä harmailta ja haurailta ihmisiltä,jotka eivät enää tarvi mitään. Ketkä missäkin hoitokodissa tai yksin kotona vain hoitohenkilökunnan vähäisen huomion kohteena. Mutta kaikki he ovat olleet nuoria ja eläneet ja nähneet kaikenlaista ja heillä on paljon tarinoita kerrottavanaan.
Ja kaikista meistä tulee samanlaisia harmaahapsia...toivottavasti meitä muistetaan emmekä jää yksin .
Näiden mietteiden kera haluan toivottaa kaikille HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ!

2 kommenttia:

  1. Täytyy kyllä hakea Kinsella kirjastosta.. Olen tykännyt niistä himoshoppaajistakin kovasti, joten varmasti myös tästä.

    VastaaPoista
  2. Heli: minä myös tykkäsin himoshoppaajasta,hihittelin niitä lukiessani

    VastaaPoista