Hyvä kysymys

Heippa!
Kylläpä se aika rientää ,kun on mukavaa...
Meidän Matildakin täytti 8.päivä 12vuotta! Justhan se oli síellä kaapissa pikkuisena nyyttinä,kun syntyi keskosena viikolla 31+5 ja nyt se on tuollainen äkäinen neiti...

Almakin on kasvanut pentumitoistaan ja on kohta Nelman kokoinen ja luultavasti isommaksi vielä tulee. Tuossa ne on karvanaamat vierekkäin; -Tomas ja Alma ja voipi olla että ensimmäisenllä on karvaisempi naama,vaikkei koira olekaan.

Aah,ja sitten otsikkoon...

Minulta silloin tällöin kysytään,että miksi ei mun tarvi laittaa ruokaa kotona. No,asiahan on näin, että olin kotona lasten kanssa 12 vuotta ja laitoin tietysti ruokaa ihan normaalisti. Ja nyt kun olen töissä tulen vasta viideltä kotiin ja mies tulee iltapäivällä aikaisemmin,niin on tietysti normaalia,että mies sitten tekee sen ruoankin. Ja sitten myös se vaikutti asiaan,että muun perheen mielestä en osaa laittaa ruokaa...Mikä tietsti on hieman outoa,koska tosiaan 12 vuotta kokkailin ja ruokia syötiin ihan mukavasti. Lapset olivat tietysti pienempiä silloin,joten tietysti suosin sellaisia ruokia,jotka maistuivat kaikille,mutta olivat suhteellisen yksinkertaisia. (eli ei niin maustettuja).

No mutta nyt anoppi toi kuitenkin suppilovahveroita ja niistä sitten tein ensimmäiseksi keittoa.

-eli alkuun paistoin sipulit ja sienet ja sitten tein keittopohjan (suurustettu) ja lisäsin sienet ja kerman ja käytän aina nimenomaan VOITA ja KERMAA ,kun laitan ruokaa tai leivon.

Ikävä kyllä jouduin nauttimaan aikaansaannoksistani yksikseni,koska Tomas oli jossain ajelemassa traktorilla ja siinä vaiheessa kotiin,kun kaikki olivat jo jäähtyneet.

Mutta keitto maistui mainiolta.

Pääruoaksi olin laittanut uunilohta smetanalla ja perunamuusia ihan perinteisesti.

Että kaiken kaikkiaan hyviä,mutta erittäin yksinkertaisia ruokia.

Mutta itse olen sitä mieltä,että monissa asioissa less is more.

Tämmöistä tällä kertaa ja nyt vain uuteen viikkoon innolla!