maanantai 11. huhtikuuta 2011

A very lucky dog


Pari viikkoa sitten eli täsmällisesti 23.3,joutui veljeni koira Niilo hukkateille.

Veljeni Peki oli ollut Niilon ja heidän nuoremman koiran Fannyn kanssa lenkillä Potin jäällä,kun Niilo ykskaks katosi kuin tuhka tuuleen. Peki yritti sitä etsiä,mutta ei löytänyt. Etsintöjä jatkettiin koko päivän , ja sitten Virpi ,Pekin vaimo ja heidän tyttärensä myös alkoivat ilmoitella poliisille,rankkurille,lehtiin ja jakoivat myös Kadonnut-julisteita.

Etsintöjen alkuvaiheessa Virpi myös aktiivisesti valisti naapureitaan katoamisesta,mm.erästä koiramiestä,joka kylläkin ei ehtinyt osallistua alkuetsintöihin kun joutui työkomennukselle.

Päivät kuluivat ,etsintöjä jatkettiin,mutta Niiloa ei vaan löytynyt. Eräs hassu juttu sattui myös omalle kohdalleni,kun monille kerroin veljeni koiran katoamisesta. Nimittäin kerroin siitä myös eräälle Facebook-kaverilleni,joka sitten kysyi,että mitä hän voisi tehdä asian eteen. No ihan kiva ajatus ,kirjoitin,mutta olet vähän turhan kaukana (Marokossa). No tämä ihminen sanoi,että hän rukoilee...(muslimi). Eli loppujen lopuksi: kun Koiramies palasi komennukseltaan perjantaina 1.4 hän oli päättänyt lähteä etsimään Niiloa heti lauantaiaamusta. Ajatus siitä,että Niilo saattaisi olla kuitenkin katoamispaikallaan kalvoi miestä. Koiramies löysi Niilon ponttooniin pudonneena 10 päivää katoamisesta. Niilo oli shokissa,mutta elossa.

Lauantai-iltapäivän Virpi oli alkanut luovuttaa. Kunnes ovikello soi ja , naapurin rouva toi ilmoituksen jota oltiin odotettu koko ajan,mutta hiljalleen oltiin jo luopumassa toivosta:Niilo oli löytynyt!

Niilo kiikuttiin päivystävän eläinlääkärin tarkastukseen:anturat tulehtuneet,mutta ei jalkoja poikki(tippunut noin 4 metrin syvyyteen) ja rauhoittava pistos ja mukaan vahvistavaa ruokaa.

Kun nyt lauantaina käytiin katsomassa Niiloa ja kuvasin sitä,se näytti juuri siltä,miksi päivystävä eläinlääkäri oli sitä kutsunut useaan otteeseen:

A very lucky dog

4 kommenttia:

  1. No nyt mua kyllä ihan itkettää!! Sekä siksi, että voi koiraparkaa mitä on joutunut kärsimään, pelkäämään ja olemaan kylmissään ja nälissään.. mutta myös siksi, että voi mikä suuren suuri onni olikaan, että se lopulta löytyi!!! Se on todella ollut hyvin onnekas koira!!! Ihanaa, että tarinalla oli onnellinen loppu!

    Miten se on oikein sinne ponttooniin pudonnut, oliko se siis jotenkin siellä jään alla ja siinä olikin aukko?? Ihan kummallinen juttu!!

    VastaaPoista
  2. Heli: -veljeni perhe asuu sataman lähellä ja siellä läheisessä (Friisin saaressa) saaressa on tällainen ponttooni jäänyt lumen alla ja siinä kannessa on sellaisia aukkoja,joista vain yhdessä oli kansi paikoillaan. ja lumen läpi oli tippunut,eikä sitten ilmeisesti haukkunut apuakaan jostain syystä

    VastaaPoista
  3. Olipa Niilolla melkoinen selviytymistarina! Ihanaa, että poika löytyi :)! Terveisiä Niilolle ja parempia kevätpäiviä toivottelee...

    Maalainen Kruunupyystä :)

    ps. Kiitos tarinasta!

    VastaaPoista
  4. Wau mikä tarina! Ihan kylmät väreet kulkee pitkin kroppaa, sen verran kosketti. Onneksi ihana Niilo löytyi ja pääsi rakkaimpien pariin <3 Ihanaa, että tarinalla oli onnellinen loppu.

    VastaaPoista