Arki-iltaa

Kaksi nuorinta poikaani keksivät monenmoisia leikkejä liittyen kiipeilyyn,hyppäämiseen ja taisteluun. Olohuone ja keittiö olivat eilen illalla peittojen ja tyynyjen merta. Pojat levittivät lattian täyteen pehmustetta,jotta hypyt saisivat pehmeämmän alastulon. Hauskan tuntuinen leikki,mutta Jussin kuperkeikka-voltti alastulossa alkoi olla jo hieman liikaa,joten tämäkin iloinen leikki piti lopettaa lyhyeen turvallisuussyistä. Myös volyymitaso oli hieman liian korkea työpäivän jälkeen.

Leikkien rauhoitttua asensin uudet verhoni paikoilleen. Taitava Anne oli tällä kertaa loihtinut pellavasta valelaskosverhot,jotka näyttävät täydellisiltä. Myöhemmin lisään myös ohuet sivuverhot tankoihin.

Tänä päivänä tässä kirjotellessani sattui hauska juttu: Mocka2 tulla tupsahti työpaikalleni ja sitten pian perään myös TinyRoosa! Blogitreffit ykskaks! Harmi kun ei ollut kuin yksi laskiaispulla enää...eilen olis ollut enempi.

Taas ihanaa päiville kaikille!

Uutta

Ojoj,pojat olivat kiivenneet vajan katolle,kun tulin töistä! Mutta ilmeisesti sieltä oli hauskaa laskea alas,nyt kun kerran luntakin on sen verran ettei loukkaa. Jussi tosin on vasta kolme ja puolivuotias,mutta poika on aina tykännyt kiipeilystä. Ja katolle kiipeily oli myös minun lempiharrastus pikkutyttönä...

Olin saanut joululahjaksi rakkaalta aviommieheltäni lahjakortin Sköna Claraan,joten suunnistin ruoan jälkeen sinne sovittelemaan hieman...

Lahjakortti tuli käytettyä ja vielä jäi ihanuuksia

kaivertamaan mieltäni,joten keväämmällä tulee varmasti mentyä uudelleen.

Viikonloppu

Hiihtoloma alkoi suhteellisen hyvässä kelissä. Hieman lunta sateli,kun kävelimme sunnuntai-

aamuna koululle . Lapset jäivät laskemaan mäkeen silläaikaa,kun kävelin pienen lenkin.

Takaisin tulo oli jo hankalampaa,kun pikkupojat

Simon ja Johan olisivat molemmat halunneet isuta pulkassa...hieman tuskallisiahan nämä kävelyreissut ovat toki,mutta mutta kunnon äiti vie lapset aina lenkille.

Sitten taas leivoin ,kun sain hieman taltutettua pyykkivuorta,siivouskin oli ohi jo launtaina,kun iski lievä raivosiivouskohtaus...

Illalla vielä kuvasin ihanaa päiväpeittoa,minkä

taitava ompelijaystäväni Pauliina oli tekaissut töidensä lomassa. Valitettavasti peitto lähtee parempaan kotiin...Omat tilkkutäkkini ovat vielä suunnitteluvaiheessa.

Ilta päättyi sitten teekupilliseen lämpimien sämpylöiden ja tuoreen Lantlivin kera.

Ja onneksi maanantaina pääsi töihin hieman levähtämään!

p.s.kuten huomaatte TinyRoosa on jälleenkäynyt auttelemassa;nyt löytyy räknare

Itse tehtyä

Tytön huone

Eilen illalla sitten hieman ehdin järjestellä vanhemman tyttäreni Melindan huonetta. Memi täyttää kesällä 14vuotta,joten roosa väri alkaa olla hieman out. Mutta hieman sitäkin vielä jäi,tosin todella haaleana.

Tavaraa ei huoneessa ole paljon,mutta vaatteet laitettiin kapeaan vitriiniin ja alusvaatteet ja pyjamat koriarkkuun. Kesävaatteet ovat vaatekomerossa henkareissa,siellä käydään myöhemmin.

Memi piirtelee ja lukee paljon,joten kirjoja on ja papereita ja kyniä. Lehdille ja sekalaisille papereille laitoin valkoisen Ib Laursenin lehtitelineen,jossa on kaksi lokeroa,joten hieman sai lajiteltua papereita. Vielä uupuu kirjojen säilytysjuttu.

Tuolin nappasin terassilta ja siihen tuli Countryhousen ihastuttava istuinpäällinen,joita myydään työpaikallani ja sitten alkoikin tulla budjetti vastaan...

Joten hyllylle kiedoin risutötteröt,jotka laitettiin pestyihin säilykepurkkeihin ja valkoista pitsiä ympärille ja ja hienoa tuli!

Naulakkoon pitää vielä hieman odotella jotain...

Ruusukankaan tilalle tulee samaa kangasta,jota on vitriinissä,sitä löytyi sopivan kokoinen tilkku.

Ruusukangas on tietenkin korista,joka uudistuu kivasti,kun kangas vaan vaihdetaan.

Vielä päiväpeitto ja lamppu puuttuu.

Kiitos kommenteista. Mikään ei ole ihanaa kuin kommentit!

Punaista

Oioi!

Matilda (nelosluokkalainen) oli tehnyt puutöissä tällaisen hmm-punaisen-laatikon. Tuumailin tietty,etteikö se olisi voinut olla VALKOINEN? Johon Matilda vastasi,että oli pakko tehdä just tällanen. WHY? Laatikko oli todella siistiä työtä muuten,ajatellen että pikkuinen tyttäreni on sen tehnyt. Niin ,voishan sille näyttää hieman pensseliä...

Ja sitten käytiin hakemassa sukkahousuja,tarvitsee hieman paksumpia nyt ku on niin kylmä. Mutta mutta ...Sitten löytyikin lisää punaista! Nimittäin vaatteita Matildalle. Jos se punanen on tytön lempiväri kerran!

Aamulla järjestelin lehdetkin tukeviin harmaisiin koreihin ennen kuin lähdin töihin ja illalla odottaa vanhemman tyttäreni Melindan huoneen järjestely.

Aurinkoista päivää!

Puuhastelua

Päivä alkoi energisissä merkeissä-mikä on tietysti minulle hieman yllättävää-mutta lisääntyvä valo ilmeisesti aktivoi ihmisessä puuhasteluvietin(hahhaa).

Paitsi että mieheni on erittäin skeptinen käsitöitäni kohtaan...

Niin ,nallen piti olla HELPPO NALLE. Mutta toivottavasti sitä vaikeaa nallea ei ole olemassa,koska epäilen,että tätä nallea en voi antaa kummipojalleni lahjaksi,hyvä jos kelpaa Jussille.

No,kranssi onnistui hieman paremmin,niitä olen väsännyt ennenkin. Nalle on hirviönalle,oikea nallejen Frankestein.

Ihanaa päivää!

Aina se viikonloppu hurahtaa käden käänteessä ja taas on maanantai.
Sunnuntaina siivoilin alakertaa aamupäivän ja sitten leivottiin Jussin kanssa haarukkaleipiä,joita sitten hieman piilottelin ruokakomeroon,mutta tiedän,että perheessämme on etevät makean löytäjät,joten vieraat tuskin näitä pipareita syövat.
Purkin otin töihin mukaan,joten ne jotka eksyvät matkallaan työpaikalleni saavat ehkä maistaa haarukkaleipiä(Jussin leipomia).

Ihanaa,aurinko paistaa,kohta varmasti energia alkaa virrata meihin ja kotikin saa uutta ilmettä.

Hyvää alkanutta viikkoa!

Viikonloppu

Bonheur

Tämä ihana lyhty päätyi makuuhuoneen naulakkokollaasiin.

Bonheur-onnellisuus,sitähän tarvitaan kaikkialla(varsinkin tässä huoneessa).

Luistelua

Lapset viihtyvät hyvin ulkona,kun on lunta riittävästi.

Eilen 10-vuotias tyttäreni Matilda oli tehnyt pienen "luistinradan" pihalle. Se on itseasiassa jäähalli,sanoi tänä aamuna Simon,kun lähdimme töihin ja dagikseen.

Hienoa! Talvi on upea vuodenaika;lumi ja jää ovat elementtejä,jotka inspiroivat lapsia aina.

Helmikuussa sisustusinspiraatio saattaa hieman jäädä taka-alalle,mutta laitoin kuitenkin kynttilät sinkkipurkkiin...olisi pitänyt tehdä se jo syksyllä. Ajatus oli valmiina,mutta toteutus hieman viivästyi. Purkki kuuluu osana kollaasiin makuuhuoneen naulakkohyllyllä,josta tosin muut osat eivät vielä ole toteutuneet. Toivottavasti ei mene yhtä kauan lopuissa.

Vihdoinkin

No niin, eilen en onnistunut tallentamaan kuvia,joten tämä teksti olisi pitänyt ilmestyä eilen...
Päivähän oli ihastuttavan talvinen,joten ulkoilimme paljon. Pian kuusi vuotta täyttävä poikani Simon haki puita kuivaamaan päivällä takkatulea varten. Mieheni ei ole innostunut sytyttämään takkatulta jostain syystä,joten päätimme poikien kanssa kokeilla sitä itse. En ole ikinä sytyttänyt tulta ja siksi kai mieheni on kuvitellut etten osaisi sytyttää,mutta mutta...
Syttyihän se!

Alku

Tästä tämä nyt alkaa. Nimittäin meidän perhe-elämän kuvaus sekä hieman sisustusta ,ehkä.
Olen pitkään haaveillut valkoisesta sohvasta,ja alkuviikolla toiveeni toteutui,kun ihana ompelijani sai valmiiksi pestävät irtohuput sohvaani,joka oli alunperin beige.
Nyt on helppo vaihdella tyynyjä vuodenaikojen mukaan.
Aloitin turvallisella beigellä. Oikein kivan näköiset tyynyt. Vielä. Puhtaat ja suorat. Ja sohvan päällä,ei alla. Miksi tyynyt eivät pysy sohvalla?
Tiedän,että jonain päivänä,kun tulen töistä,tyynyt ovat rutussa jossain muualla missä niiden pitäisi olla. Ja sohvassa on kaakaota tai jotain...