Hei!
Viikonloppu vierähti Seinäjoella Talvisemissä,missä olin GBK:n -98 tyttöjen mukana. Meidän Matilda on ylimmässä kuvassa keskellä ja on pelannut jalkapalloa kuusivuotiaasta asti. Vaikka on aika pienikokokoinen on silti kehittynyt hyväksi pelaajaksi ja tykkää tosi paljon pelaamisesta.
Raskas reissuhan se oli ja kotona tilanne pyykkien osalta oli kehittynyt varsin mielenkiintoiseksi...
Tyttöjen peliä seuratessa huomioin monia mielenkiintoisia asioita,jotka antoivat ajattelemisen aihetta. Yksi kysymys on se;että haluavatko tytöt tosissaan voittaa? Ja onko tarkoitus voittaa?
Peli on parhaimmillaan hallittua ja syötöt onnistuivat hyvin,maaleja ei vain syntynyt. Peli näytti rutiinilta,jollakin tavalla siitä puuttui se veren maku suussa-fiilis. Jaa-aa,en edes tiedä pitääkö se ja saako se edes enää olla sitä,vai onko kysymys "vain" jalkapallopelistä?
Muistan kyllä kun koulussa pelattiin pelejä,niin lähinnähän oli kysymys elämästä ja kuolemasta ja oli tärkeää ,että pääsi siihen joukkueeseen missä parhaimmat pelasivat.
Enkä oikein osaa päättää itse sitä,että mikä se tilanne tänään on :pelataanko vaan vähän niin kuin huvikseen vai pelataanko siksi,että tarkoitus olisi aina voittaa?
Paitsi niin joo: aina ei voi voittaa...
----(tytöt muuten tulivat neljänsiksi turnauksessa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti