lauantai 16. heinäkuuta 2011

Pikaisesti



Heippa!

Upouusi sänkymme on nyt ollut kolme yötä käytössä ja oikein hyvältä tuntuu. Puhelimme kyllä koirille,että "teille tulee uusi sänky" ,mutta sitte todellisuudessa emme päästänetkään niitä nukkumaan siihen. Panimme vain ovet kiinni ja niin ne vähän aikaa vinku oven takana ja sitten lähtivät yläkertaan Ville viereen. (ja Nelma pissas yläkerran aulaan kostoksi). Eilen eivät edes käyneet vinkumassa oven takana,vaan jäivät tyytyväisinä sohville.

Kylläpäs meistä tulikin tylyjä uuden sängyn myötä...



torstai 14. heinäkuuta 2011

Jokirannassa

Hei!
Hieman hidastunut bloggaaminen kotitietokoneen hajoamisesta johtuen. Sain tiedon eilen koneen kohtalosta: eli se on tullut tiensä päähän.
Mutta ensi viikolla uuden koneen tuoman voimin taas vauhti kiihtyy...
Tässä kuvassa Jussi on lähdössä pikku retkelle skootterin kyydissä.

Määränpäähän on saavuttu ja kulkupelit odottavat

Kesäistä maisemaa






Jussi kesäpoika







Memi kesätyttö






Kaislikossa suhisee










ehkä sammakoita näkyvissä?




















































































































Kuvat on kuvattu Perhonjoella Rödsön puolella .

Kaikki kuvat ovat Memin poikakaverin Jan-Peterin kuvaamia





















tiistai 12. heinäkuuta 2011

Uusi matto




Heips !

Blogihiljaisuus juontuu siitä,että kotikannettava ei suostunut yhteistyöhön enää ja on nyt serkkuni hellässä huomassa ja toivottavasti tulee entistä ehompana takaisin.

Mutta tässä hieno hieno mustavalkoinen muovimatto eteistä ehostamassa. Ja Memi joka on kuvassa juuri töistä tulossa.

Mattoja tuli harmaavalkoraitaista ja myös leveää kokoa (130x180). Ja siis kokeeksi tätä mustavalkoa ja omasta mielestäni tämä on hieno,tosi hieno!


perjantai 8. heinäkuuta 2011

Taittaisitko

ruokapöytäsi jos antaisimme sinulle sellaisen. Tämä on aivan fantastisen upea keksintö, ja en voi käsittää että nykyaikainen kiireinen perheenäiti voisi tulla toimeen ilman tällaista. Tehän tiedätte kuinka turhauttavaa on käskeä ukkelia syömään, ja se jää vitkuttelemaan jonnekin. Toteaa vain: Joo,mä katon ensin tän matsin.........tai........Joo,urheiluruutu loppu kohta ym.ym muka yhtä tärkeää (kuuluis ees joskus: Joo, mää imuroin ekaks....tai ei.....mä varmaan pökertyisin) No anyway, tämän juju on siinä, ukkelia ei näy, pöytä taittuu alas, sapuskaa ei tule.

Muutaman kerran kun satopriäänit (vaikeita nää norjalaisten sanat) katoaa nokan edestä, niin johan oppii. Minä jalostin tämän vielä huippuunsa, en edes laittanut sitä pystyasentoon, huusin vain että "SYÄMÄÄN" ja voi sitä naurussa pitelemistä, kun ukkeli hiki hatussa pyyhälsi paikalle, todeten ääni väristen "en kai mä taas myöhästyny". Tätä kun muutaman kuukauden harrasti niin kyllä säästyi ruokarahat, ja kuinka monta sisustuslehteä kerkesin lukea, sen sijaan että olisin hellan edessä seissyt.

No, kaikki loppuu aikanaan, niin myöskin tämä hauskuus. Panin ukkelin koirien kanssa lenkille tässä viime viikolla...........sitten puhelin yhtäkkiä soi.........eläisuojeluyhdistyksestä kuulemma.......olivat sattumalta ohi ajaneet, ja todenneet.......että, se suurin vinttikoira, se joka taluttaa niitä kahta pienempää.......on aivan liian laiha.........

.....no, ei minusta.....ujouttaan se vain tuolla rautakangen takana piilottelee.......

Joten................(huokaus)...........taittaisitko.........



Lääkitsisitkö

itsesi kunnolla ja oikein jos antaisimme sinulle tämän lääkekaapin. Saisit rohdot ja ropit siististi riviin järjestää, hota-pulverit ja kamferi-tipat kätevästi piiloon. Ovikin varustettu madon kuvalla niinkuin näissä lääke jutuissa yleensä on, niin, ja avaimetkin tallella. Joten mitä vartot.....laitahan postia......

PS......on muuten tosi tuo, ettei saisi nimettömiä pillereitä ottaa, mutta kun orastavaan pääkipuun, kaappia siivotessani, löysin noita pieniä sinisiä............kummasti niskaa jäykistää.......

Mystisesti katoavat osa 1

ovat meidän perheessä sakset. Meillä on ainakin neljät isot sakset ja kymmenet pikkusakset jotka ovat kadonneet jonnekin. Olemme sopineet että pidämme aina yhdet sakset tietyssä keittiön laatikossa, että löytyvät kun niitä tarvitaan, mutta kas kas eihän niitä siellä ollut.
Olen nyt viimeiset viisi minuttia täällä kiljunut "missä sakset" mutta eipä niitä vielä ole mistään tuotu.

Taitaisi olla nopeampi tapa pyydystää orava pihalta ja pyytä se katkomaan nämät typerät narut......


Ai niin, tuo kuva.......no kun en löytänyt niitä saksia..........piti jotain kuvata,,,,,,,,ja alkaahan tuokin s kirjaimella.....

torstai 7. heinäkuuta 2011

Marjaiset muffinsit

Leivoin sitten tälläisiä mansikka-marianne-muffinseja iltapäivän vierailleni. Eli lipastoa ja tauluja tuli noutamaan Tia,joka on myös serkkuni,miehensä ja nuorimman poikansa kera. Nämä muffinsit voi myös hyvin tehdä piirakaksi ja tarjoilla vaikka vaniljajäätelön kanssa.
Ohje on seuraavanlainen:
2 munaa
1 1/2 -2dl sokeria
2tl vaniljasokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
150g voita sulatettuna
purkki ranskankermaa
2dl tuoreita mansikoita
1/2 dl mariannerouhetta


kaikki sekoitellaan vaikka puuharukalla taikinaksi(jauhot erikseen ensin) ja paistetaan 200 asteessa joko muffinseiksi tai piirakaksi
helppo ja muunneltava leivonnainen


Poikien rakenama asuntovaunu ja sitä vetävä auto



Kortin peluuta