Pyykkiä

 Heippa!
Olisi niin kiva aloittaa perjantaiaamun toivotukset jollain kivalla siivotulla kuvalla kukkakimppuineen,mutta ei nyt kuiteskaan. Tuossa on nyt nestemäisille pesuaineille kehitellyt purkit tarroineen: vit,kulör ja skölj. Pesuaineet näyttävätkin olevan loppu...

 Mutta sitten tuolla on myös varalla jauhemaiset aineet omissa pöntöissään,jos käy niin että nesteet loppuu ennen kuin ehdin kauppaan.

Viikon aikana kerääntyy tietysti sekä likapyykkiä että sitten mankeloitavaa ja silitettävää pyykkiä. Ihmettelen joskus sitä,että  vanhassa kodissamme ei ollut ollenkaan kodinhoitohuonetta,että miten nää kaikki systeemit mahtu mihinkään ja missä ´ne oikein oli? Niin ,sitten tietysti muistan; en muuten ollut silloin töissä. Nythän kodonhoitoon käytettävä aika on kyllä supistunut melkoisesti niistä ajoista. Ja mankelointi tietty on hiukan hidasta puuhaa,koska lakanat on hyvä jättää mankeliin joksikin aikaa,joten kyllähän niitä tietty kerääntyy,varsinkin kun olen edelleenkin ahkera lakananvaihtaja ajan puutteesta huolimatta. Likaiset lakanat on jotenkin niin ällöt,että kyllä ne kerran viikossa vaihdetaan,oli aikaa tai ei.
Perheenäitien varmasti varsin yleinen tapa on ikään kuin rentoutua kodinhoidollisissa tehtävissä. Silitellä ja viikata pyykkiä omien ajatusten kanssa. Rauhassa,ehkä musiikkia kuunnellen...Aina vois tietty tehdä jotain muuta. MItäs muuta sitä tekis,en tiedä itsekään enää,eikai sitä voi olla vaan jos työt on tekemättä?
Kyllähän te tiedätte,että joissain maissa ,aika monessakin , käytetään kotiapulaisia,jotka tekevät kodin juoksevia töitä. Mutta ei täällä, onhan se kunnia-asia väsyä kotitöihin. Mistäs sitä sitten valitettaisiin?