Tammikuu

Huomenta!
Rauhallinen tunnelma;hieman pakkasta,aamunsini ja valkoinen maailma. Kaunista.
Maisemaa meidän tontilta vähän joka suunnasta katsottuna.
Muistan ,kun Pomppu näytti tämän paikan joskus 8-9 vuotta  sitten. Ajatuksena oli rakentaa talo meille tähän. Oli se sellaista pusikkoa,että vähän mietitytti.
No ,n e epäilykset karisivat pian ja saatiin tontti omaksi ja Pomppu alkoi kaatamaan puita ja sitten tehtiin tie tontille.
Suunniteltiin talo ja haettiin poikkeuslupaa ja sitten rakennuslupaa (talon malli vaihtui siinä vaiheessa).
Alunperin piti tulla valmistalo,mutta loppujen lopuksi Pomppu kaatoi puut isänsä kanssa ja ne sahattiin ja sitten talo tehtiinkin pitkästä tavarasta. Voitte kuvitella sen,että fiilikset olivat vähän sellaiset ,että eihän tuosta kyllä taloa tule.
Vuoden päästä talo oli kuitenkin muuttovalmis. Siitä päivästä kun Pomppu näytti paikan mulle ,oli kulunut kolmisen vuotta.
Ja talosta tuli Koti.
Ja Koti se on juuri siksi,että siellä  asuu meidän Perhe,jota ilman elämä voisi olla joskus varmasti paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa,mutta se ei olisi sellaista elämää mitä olen vailla. Koska se olisi tyhjää. Nyt meidän Kodissa on Elämää. Ja se tuntuu hyvältä.